Stressiä pukkaa niin, ettei neulominenkaan meinaa enää sujua. Viimeisiä kursseja pitäisi niska limassa alkaa suorittaa ja tänään oli myös haastattelu. Joka ilmeisesti meni ihan ok, kun haastattelija sanoi, että on 85%n varmaa, että marraskuussa saisin aloittaa harjoittelun kyseisessä firmassa ja kun php on tullut tutummaksi, pääsisin opinnäytetyön kimppuun. Yritän olla pessimisti ja ajatella, että on 15%n mahdollisuus, etten pääse sinne. Positiivisuus on tunnetusti jostain.
Pikkusiskon synttärilahjahuivi alkaa pikkuhiljaa olla valmis, viimeinen kaavio puolessa välissä. Piti tehdä myös väliprojektina jämälankalapaset, jotka todellakin tulivat tarpeeseen. Neidin lapaset alkavat kaikki olla pienet, ja kaupan sormikkaita käyttäessä neidin sormet ovat jääkalikat. Seuraavaksi pitäisi hankkia neidin pipoon langat, etanapipa olisi suunnitelmissa.
Lanka / yarn: Nalle's leftovers
Puikot / needles: 3.75mm + 3.25mm
I'm so stressed I barely even knit anymore. Few classes, practical training and bachelor's thesis and that's it. I also had an job interview today, and it's 85% certain that I can do the training and the thesis in that company. And maybe get a job after that. But as a pessimist, all I can think about is that there is still 15% chance that I won't get that job and I will just f*** everything up. Happy me.
Little sister's scarf is getting along, few rows to go. I also made leftovermittens to Pinja (picture above), since all her mittens are too small . Next project for her could be etanapipa, just love that beanie! So cute.
